En ymmärrä hölinää siitä, että ennen kuin voit edes ihastua keneenkään, ihastuksen kohteesi täytyy saada ystäviesi hyväksyntä. Ja tämä hyväksyntä kattaakin sitten hieman enemmän kuin "ihan ok, joo ota toi. ja nappaa vaan" -lätinät.
Minä en koskaan ole kysynyt kenenkään mielipidettä, vaikka joskus olisi voinutkin. Mutta miksi pitäisi? Minun tunteeni eivät ainakaan muutu, vaikka ystäväni sanoisivat ei, tai yrittäisivät parittaa jollekin omasta mielestään 'kyllä':lle. Tunteita ei voi pakottaa... Ja tässä vaiheessa kaikki ystäväni huokaavat ja antaisivat mielellään saarnan siitä, millaisiin idiootteihin minulla on tapana ihastua, ja muistuttaa eräästä tapauksesta, josta he eivät alun alkujaankaan pitäneet eikä mikään sitten päättynytkään niin loistokkaasti, mutta olen kieltäytynyt kuuntelemasta kenenkään suunnalta mitään tämän suuntaista: minähän sanoin (että) ...
No joo, palattaessa taas minuun, minä en ole koskaan antanut kovinkaan suurta painoarvoa ystävieni mielipiteille. Koska
A) suurimmassa tapauksessa heillä ei ole ollut mitään valittamista miehistä tai
B) vaikka olisikin, vastaus olisi kuitenkin jotakuinkin tätä luokkaa: "te ootte niin ihana pari" mutta silti valmistaudutaan jo saarnaan "mitä mä sanoin.." ja puistelemaan päitä ja kaivelemaan nenäliinapaketteja esiin, vaikka kyllähän ystävien nyt pitäisi tietää, etten mä miesten takia itke ja
C) en tykkää siitä, että vaaditaan miehiltä liikaa.
Esimerkiksi;
Paras ystäväni, joka on minulle hyvin rakas ja läheinen ja liibalaaba kyllä hän ymmärtää, vaatii miehiltä(ni) aivan liikaa. Tai oikeastaan ihan mahdottomuuksia. Etenkin omalta, tulevalta, mieheltään, jota hän ei siis vielä ole tavannut, mutta tulee tietysti löytämään, niin kuin me kaikki.
Hänen unelmiensa mies on tietysti jumalaisen komea. Mutta komeus itsessään ei riitä. Siitä hän on sakottanut minua; minua, joka liian usein (lue: AINA) ihastun miehiin, jotka aivan, komeudellaan viehättävät minua, ja tästä syystä en siten löydä itselleni miestä, joka osaa arvostaa sisäistä kauneuttani. Kuin Cosmosta. Saijalle komeus ei kuitenkaan riitä (missä hän siis eroaa minusta, ainakin omasta mielestään). Hänen miehellään täytyy nääs olla rahaa, vaikka hän väittääkin ettei se muka ole tärkeää, mutta niin vain tuntuu olevan, sillä ei niitä omakotitaloja ja lomamatkoja, jotka mies siis kustantaa, puussa kasva. Lisäksi miehellä täytyy olla hieno auto, mikään tylsä ja vanha malli ei riitä, pitää olla kiiltävä ja kunnon merkkiä. Ei japanilaisia, ei mikään epämääräinen skoda.
Miehen pitää luonnollisesti myös käydä töissä, saada sitä tiliä, mutta uraohjus ei saa olla. Se vain on hieman ristiriitaista, eikö; yleensä uraohjukset myös nettoavat eniten, mutta tietysti Saija löytää miehen, joka nostaa kelpo löniä vaikka sohvan pohjalla maaten.
Lisäksi miehen täytyy olla tossun alla, vaikka eihän sitä tietenkään näin ilmaistu, mutta mies ei saa olla saamaton, maata sohvalla (tekemättä mitään), olla riippuvainen facebookista tai muutenkaan viettää aikaa siellä, katsoa televisiota liikaa (yli tunnin päivässä kaiketi), syödä epäterveellisesti tai vetää kännit, käydä baarissa tai tykätä liikaa jääkiekosta tai muusta vastaavasta, josta hän ei itse pidä. Eli toisin sanoen olla melkein kuin ex-mieheni.
Lisäksi miehen tulee olla hyvässä kunnossa, ja tällä hän todellakin tarkoittaa sitä. Minulle riittäisi ihan normaalikuntoinen mies, koska en itsekään mikään fitness-fiona ole, joten en sitä vaadi, tai toivokaan, mieheltäni, mutta Saijalle on välttämätöntä, ihan oikeasti, kuten hän on sanonutkin, että miehellä on sixpäck (ei nestemäinen). Että vatsapuoli on teräskunnossa samoin kuin muu kroppa. Kerran hän puhui ohi suunsa eräästä tuttavastamme, jonka mies oli ammattiurheilija; "eihän sillä (miehellä) ollut edes kunnon vatsalihaksia." No, veikkaisin Elinan ihastuneen johonkin muuhun, ja kenties se jokin muu kompensoi sitten sen, etteivät vatsalihakset näkyneet kuin kirurgin veitsellä leikkattuna.
Minä olen aina ajatellut, että mieheltä (tai naiselta) voi vaatia saman verran, mitä itsellä on antaa takaisin. Jos tahtoo timmin vatsan omaavan miehen, pitäisi ehkä miettiä, onko itsellä vastata samalla mittakaavalla. Samanlaiset ihmiset tuppaavat löytämään toisensa. Olisi vähän sama kuin mies vaatisi kumppaniltaan timmiä takalistoa tai koon 70DD povea, ja jos sellainen löytyy niin asettakoot ihmeessä toisilleen vaikka mitä kriteerejä. Minä en jaksa listata piirteitä tai asioita, jotka mieheltä on löydyttävä tai muuten hän ei muka jotenkin kelpaa.
Maailmassa kun on hyvin vähän miehiä, jotka ovat kohteliaita, kilttejä ja kunnollisia, mutteivat tylsiä, arkoja tai uraohjuksia, ja jotka silti tienaavat kivasti ja tahtovat käyttää kaiken rahansa sinuun. Lisäksi kun heidän vielä pitäisi olla tietyssä kunnossa, riittävän pitkiä (kyllä, sieltäkin) ei ali- eikä ylipainoa, ei sairauksia, ei kaljuja, ei pitkätukkaisia tai rastoja, ei lävistyksiä eikä tatuointeja. Ei tupakointia, nuuskaa tai huumeita. Ei edes alkoholia, ja tämä kohta drunk nationilla on varsin vaikea täyttää täyttäen myös edellä mainitut kriteerit.. Kunnon asunto ja auto löytyvät tietysti ja mukavat kaverit ja perhe. Jos mies lähtee mökille kavereineen, hän ei rellestä, ottaa max. 1 juoman ja käyttäytyy. Mies on uskollinen, sosiaalinen, muttei kuitenkaan liian sosiaalinen. Plussaa melkeinpä on, jos hänellä ei ole aiemmin ollut pitkiä suhteita ja siten exiä. Miehen pitää olla huomaavainen ja muistaa merkkipäivät. Pitää yllättää.
Ehkä se oikeanlainen kemia ja syttyminen tulevat sitten jossain listan häntäpäässä. Kuten sijalla 237. Joku toinen voisi sijoittaa kyseiset seikat vaikka top-3:een, mutta onhan absolutisti-sixpäckisti kohteliaita komistuksia varmasti vaikka muille jakaa. Ja ai niin, täytyyhän sillä nyt olla kunnon sukunimikin. Ei mikään Taavi Tavallinen kelpaa. Onhan jo etunimi itsessään niin karmaisevan juntti, sukunimen 'nen'-lopusta puhumattakaan.
En tiedä, onko sitten parempi tyytyä vaihtoehtoon B, kuin tippua kärryiltä jo ensimmäisen palstan aikana siitä, kuinka monessa kohtaa se sinun ihastuksesi on jättänyt täyttämättä edellä mainitut kriteerit. Oma tuleva puppelini ainakin jättää täyttämättä yhden jos useammankin seikan, mutta olen toisaalta huomannut jo pidemmän aikaa kuuluvani niihin ihmisiin, jotka osaavat jo sijoittaa kemian listan kärkipäähän.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ystävyys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ystävyys. Näytä kaikki tekstit
lauantai 28. heinäkuuta 2012
tiistai 28. helmikuuta 2012
Better than i know myself part 11
Taas se nähtiin. Rakas x-tina se vain jaksaa esittää. Kenties menneen Oscar-gaalan innoittamana hänkin jaksaa taas vetää kaksinaamaista rooliaan ensin hautajaisteni järjestäjänä ja sitten niin uskollisena ystävänä että. Minä en kuitenkaan koskaan unohda, saati anna anteeksi, hänen aiempia sanojaan. Minä en koskaan unohda sellaista pikku juttua kuin sitä, että minä muka luovuttaisin ja edesauttaisin häntä hautajaisten järjestämisessä, mikäli ymmärrätte mitä tarkoitan. Minä en rohkene sanoa sellaisia edes ääneen.
Mikään ei saa minua luovuttamaan niin lopullisesti. Ei mikään. Ei kukaan. Ei minusta niin helposti eroon pääse. Viimeisin ja tärkein niitti elämässäni on kaikkein rakkain. Hän on pysynyt rinnallani kaikki nämä ajat, olen kasvanut hänen kanssaan, hän on käynyt läpi kanssani jokaisen vaiheen, eikä hän ole minua koskaan hylännyt. Hän on ainoa jäljellä oleva asia, joka minulle merkitsee mitään. Vaikka kaveripiirit ja poikaystävät ovat vuosien saatossa vaihtuneet, onneksi kaikkein rakkain ystäväni on säilynyt. Ei väliä, vaikka suhteet kaarlon tai kaarlepin kanssa päättyivät, paljon enemmän minua satuttaisi hänen menettämisensä, hänestä luopuminen. Niin kauan kuin minulla on hänet, minulla on toivoa.
Kaiken kokemamme ja tulevaisuuden suunnitelmiemme jälkeen minä en voisi antaa periksi. Jonain päivänä minä olen vielä sitä, mitä me olemme suunnitelleet. Emme me koskaan uskoneet päätyvämme tähän pisteeseen, näiden henkilöiden kanssa, tällaisia asioita tapahtuvan. Kun me ensimmäisen kerran jo ennen ala-astetta kohtasimme, ei meistä varmasti kumpikaan olisi uskonut, mihin asti yhdessä päädyttäisiin. Mutta niin kuin viidennen luokan kevätjuhlassa, minä lupaan yhä seistä hänen tukenaan ja huolehtia hänestä. Me menemme kohti sitä, mitä me suunnittelimme. Minä lupaan yhä järjestää hänelle maailman kauneimmat häät ja opetella leipomaan mutakakun.
Koska mikään tässä maailmassa ei saa minua luopumaan hänestä. Mikään tässä maailmassa ei saa minua luopumaan meidän yhteisistä unelmistamme. Vaikka muut asiat olisivat kuinka huonosti, me olemme aina pitäneet yhtä. Vaikka meidän välissämme olisi kuinka monta kilometriä, meidän yhteytemme on aina säilynyt. Me kaksi pikkutyttöä emme uskoneet jonain päivänä olevamme oikeasti ne kaksi naista, "joilla olisi paljon hienoja vaatteita ja ihana mies", enemmän tai vähemmän. Enkä minä siitä voisi ikinä päästää irti.
Minä haluan nähdä, mitä meidän suunnitelmillemme vielä käy. Menevätkö ne yhtä pieleen kuin kaikki aikaisemmatkin. Ihastummeko me taas aivan vääriin henkilöihin ja haikailemmeko me vieläkin kuukausia idioottien perään. Mutta se, mitä tapahtuu, sen näyttää vain aika, eikä siitä ajasta minua koskaan kukaan saa tai mikään saa luopumaan. Niin kauan kuin meillä on unelmia, meillä on aikaa. Edes aika ei meitä erottanut, joten miksi erottaisin minäkään. Meidän väliimme eivät miehet, naiset, eivätkä mitkään siltä väliltäkään ole päässeet - tai tule pääsemään.
Niin kuin sanotaan; jokainen ihminen tarvitsee edes yhden ihmisen, jolle uskoutua, jolle voi puhua vaikeimmistakin asioista, jakaa ilot ja surut. Ja niin kauan kuin minulla on hänet, on suorastaan törkeää edes väittää, että jostain niin rakkaasta ja elintärkeästä minä haluaisin luopua. I feel u.
Mikään ei saa minua luovuttamaan niin lopullisesti. Ei mikään. Ei kukaan. Ei minusta niin helposti eroon pääse. Viimeisin ja tärkein niitti elämässäni on kaikkein rakkain. Hän on pysynyt rinnallani kaikki nämä ajat, olen kasvanut hänen kanssaan, hän on käynyt läpi kanssani jokaisen vaiheen, eikä hän ole minua koskaan hylännyt. Hän on ainoa jäljellä oleva asia, joka minulle merkitsee mitään. Vaikka kaveripiirit ja poikaystävät ovat vuosien saatossa vaihtuneet, onneksi kaikkein rakkain ystäväni on säilynyt. Ei väliä, vaikka suhteet kaarlon tai kaarlepin kanssa päättyivät, paljon enemmän minua satuttaisi hänen menettämisensä, hänestä luopuminen. Niin kauan kuin minulla on hänet, minulla on toivoa.
Kaiken kokemamme ja tulevaisuuden suunnitelmiemme jälkeen minä en voisi antaa periksi. Jonain päivänä minä olen vielä sitä, mitä me olemme suunnitelleet. Emme me koskaan uskoneet päätyvämme tähän pisteeseen, näiden henkilöiden kanssa, tällaisia asioita tapahtuvan. Kun me ensimmäisen kerran jo ennen ala-astetta kohtasimme, ei meistä varmasti kumpikaan olisi uskonut, mihin asti yhdessä päädyttäisiin. Mutta niin kuin viidennen luokan kevätjuhlassa, minä lupaan yhä seistä hänen tukenaan ja huolehtia hänestä. Me menemme kohti sitä, mitä me suunnittelimme. Minä lupaan yhä järjestää hänelle maailman kauneimmat häät ja opetella leipomaan mutakakun.
Koska mikään tässä maailmassa ei saa minua luopumaan hänestä. Mikään tässä maailmassa ei saa minua luopumaan meidän yhteisistä unelmistamme. Vaikka muut asiat olisivat kuinka huonosti, me olemme aina pitäneet yhtä. Vaikka meidän välissämme olisi kuinka monta kilometriä, meidän yhteytemme on aina säilynyt. Me kaksi pikkutyttöä emme uskoneet jonain päivänä olevamme oikeasti ne kaksi naista, "joilla olisi paljon hienoja vaatteita ja ihana mies", enemmän tai vähemmän. Enkä minä siitä voisi ikinä päästää irti.
Minä haluan nähdä, mitä meidän suunnitelmillemme vielä käy. Menevätkö ne yhtä pieleen kuin kaikki aikaisemmatkin. Ihastummeko me taas aivan vääriin henkilöihin ja haikailemmeko me vieläkin kuukausia idioottien perään. Mutta se, mitä tapahtuu, sen näyttää vain aika, eikä siitä ajasta minua koskaan kukaan saa tai mikään saa luopumaan. Niin kauan kuin meillä on unelmia, meillä on aikaa. Edes aika ei meitä erottanut, joten miksi erottaisin minäkään. Meidän väliimme eivät miehet, naiset, eivätkä mitkään siltä väliltäkään ole päässeet - tai tule pääsemään.
Niin kuin sanotaan; jokainen ihminen tarvitsee edes yhden ihmisen, jolle uskoutua, jolle voi puhua vaikeimmistakin asioista, jakaa ilot ja surut. Ja niin kauan kuin minulla on hänet, on suorastaan törkeää edes väittää, että jostain niin rakkaasta ja elintärkeästä minä haluaisin luopua. I feel u.
Cold as ice
And more bitter than a December
Winter night
That's how I treated you
And I know that I
I sometimes tend to lose my temper
And I cross the line
Yeah that's the truth
I know it gets hard sometimes
But I could never
Leave your side
No matter what I say
Cause if I wanted to go I would have gone by now,
But I really need you near me to
Keep my mind off the edge
If I wanted to leave I would have left by now,
But you're the only one that knows me
Better than I know myself
All along
I tried to pretend it didn't matter
If I was alone
But deep down I know
If you were gone
For even a day I wouldn't know which way to turn
Cause I'm lost without you.
I know it gets hard sometimes
But I could never
Leave your side
No matter what I say
Cause if I wanted to go I would have gone by now,
But I really need you near me to
Keep my mind off the edge
If I wanted to leave I would have left by now,
But you're the only one that knows me
Better than I know myself
I get kind of dark
Let it go too far
I can be obnoxious at times
But try and see my heart
Cause I need you need now
So don't let me down
You're the only thing in this world I would die without
Winter night
That's how I treated you
And I know that I
I sometimes tend to lose my temper
And I cross the line
Yeah that's the truth
I know it gets hard sometimes
But I could never
Leave your side
No matter what I say
Cause if I wanted to go I would have gone by now,
But I really need you near me to
Keep my mind off the edge
If I wanted to leave I would have left by now,
But you're the only one that knows me
Better than I know myself
All along
I tried to pretend it didn't matter
If I was alone
But deep down I know
If you were gone
For even a day I wouldn't know which way to turn
Cause I'm lost without you.
I know it gets hard sometimes
But I could never
Leave your side
No matter what I say
Cause if I wanted to go I would have gone by now,
But I really need you near me to
Keep my mind off the edge
If I wanted to leave I would have left by now,
But you're the only one that knows me
Better than I know myself
I get kind of dark
Let it go too far
I can be obnoxious at times
But try and see my heart
Cause I need you need now
So don't let me down
You're the only thing in this world I would die without
'Cause i can be a wonderful friend for someone, who really deserves it.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)