Väritystehtävistä? Seriously.
Ongelma on siinäkin, että olen jo ollut niin pitkään työelämässä. (Alalla joka ei kiinnostanut, joten tässä sitä ollaan.) En vain jaksaisi pitkittää opiskeluja opiskelemalla kaikkea turhaa ja tyhjänpäiväistä (kuten mainitut väritystehtävät tai muut vastaavat). Tämän takiako käyn koulua viisi päivää viikossa kuudesta kahdeksaan tuntiin, väritystehtäviä tekemässä??
Huh.
Nojoo. Kaikkeen pitäisi asennoitua positiivisesti, mutta tällaisissa tilanteissa se tuntuu aika vaikealta. Pitää kuitenkin yrittää miettiä, että jotenkin tämä kaikki hyödyttää minua sitten hamassa tulevaisuudessa uudessa työssä ja uudessa yrityksessä ja niin edelleen.
Enemmän kuitenkin houkuttaisi sanoa ei turhalta tuntuville raporteille, muille yhdentekeville selonteoille harmonioista ja ala-asteaikaisista kieliopeista ja olla kuten muinakin päivinä; unohtaa kouluhommat ja katsoa sen sijaan vaikka Dawson's Creekiä, muistella nuoruutta ja toivoa, että väritysharmonian ope olisi edes vähän enemmän James van der Breekin näköinen.
Siinä sitä motivaatiota.
Paitsi huh, missä vaiheessa siitä tuli noin vanha ? Ja musta?
Ja voihan hillybilly mikä kuva. Ja kello alkaakin olla kohta sen verran että JvdB valtaa ruudun ja meitsi unohtaa kouluhommat. Erityisesti ne tylsät ja ne, joiden palautus on huomenna. Blaah.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti