perjantai 3. helmikuuta 2012

Sarjassamme näin hoidetaan asioita

Jätä puhelinlasku maksamatta, jos tunnet omaavasi vähänkään ylimääräsitä rahaa. Ylimääräinen raha häviää helposti maksumuistutuksiin. Kiitos kumminkin, operaattori ilmoituksesta. Nyt on sekin hyllyn perälle ja pistetty kukkaron matti parkumaan.

Bussissa oikein tyytyväisen näköinen 7-v ipana istuu minua vastapäätä ja näpyttelee 699 e puhelintaan samalla heilutellen jalkojaan mun suuntaani eli 139 e nahkasaappaitani potkien. Jos niihin tulee naarmuakaan, niin toi helvetin iphone lentää nätissä kaaressa ikkunasta. Ei mulla muuta tänään. Mun elämällä ei todellakaan taida olla sisältöä, koska rupesin miettimään edellä mainittujen lukujen summaa ja erotusta ja niiden summaa ja erotusta.. Ps. Ei seitsemänvuotiailla saa olla tuollaisia puhelimia. Varsinkaan kun allekirjoittaneen puhelin on neljävuotias, uhmaikään päässyt temppuileva nokia.

Törmäsin muuten Kaarloon, se oli vaihtanut nuorempaan venäläiseen, ihan mukavanoloiseen tyttöseen. No, kaikkea hyvää heille. Minä kelpuutan nykyään vain hyvemmistä hyvintä. Which kaarlo is not. Has never been.

Ok. Ei sitten katsota enää päinkään, otetaan vain uutta tyttöystävää kädestä kiinni, kuitenkin vasta sen jälkeen kun ollaan kävelty mun ohi, ollaan niin onnellista vaikkei tyttöystävä taidakaan tietää kuka vastaantullut muija oli. Katsoi vain että olipas sillä kengät. Ei olisi katsonut, jos olisi tiennyt. Eikä hymyillyt.

No, minulle kaarlon elämä ei merkitse enää mitään. Minä todella toivon heille kaikkea hyvää.
A) koska minä olen kypsä ja viisas ihminen, joka ei mulkoile eksiään katkerasti
B) se on kuitenkaan ole enää minä, joka joutuu kuuntelemaan hänen muka-hauskoja juttujaan. Ehkä hän on viisastunut. Ehkä uudelle tyttöystävälleen hän ei yritä esittää menevämpää mitä on.
C) Se en onneksi ole enää minä, joka saa hävetä sitä, että kaarlon äiti leikkaa yhä hänen hiuksensa. Niinpä.. Ehkä kaarlo on kuitenkin kasvanut isoksi ja lopettanut mammanpojan leikkimisen.

Siinä vaiheessa, kun tajusin, että sen tukka oli yhä äitikullan leikkaama, minäkin painoin pääni alas piiloutuen takkini pystyyn nostetun kauluksen taakse, pistin tiëston kovemmalle ja keskityin vain hänelle taannoin alemmuuskompleksin aihettaneen seurani ajattelemiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti