3 x mies

Minä: "Onko tää ihan törkeetä?" 
Kaveri: "No ei tietenkää oo!!" Pieni hiljaisuus ja hän hymyilee minulle vaivaantuneena. Havaitsen toimimattoman tekohymyn ja argumentit. "Sä oot menevä nainen niin minkäs sille voi.. Ei tietenkää oo väärin!!"
Mä mietin, että okei, tota se ei kyllä uskonut eikä tarkoittanut itsekään - kunhan lätisi jotain, ettei sen tarvitsisi kertoa oikeata mielipidettään siitä, onko mun osalta ok vaihtaa lähestulkoon lennosta uuteen mieheen - taas kerran.

Avataan taustaa: Olin kiinnostunut miehestä x. Meidän juttumme jäi kuitenkin yhteen iltaan baarissa eikä häntä sen koommin kiinnostunut. Pari päivää häntä ennen olin tavannut miehen z. En kuitenkaan tullut kysyneeksi mitään Z:n yhteystietoja ja ajattelin jo, ettei siitä mitään tule. Nyt hän kumminkin otti yhteyttä - parin viikon jälkeenkin. No, ei tässä vielä kaikki. Mies Y Miamista oli löytänyt minut facebookissa. (Tapasin siis noin vuosi sitten Miamissa käydessäni ihanan miehen ja meillä synkkasi tosi hyvin mutta no, lähtökohdat tälle mannertenväliselle romanssille nyt eivät vain olleet kovin hyvät..) Y kuitenkin sanoi haluavansa nähdä minut mahdollisimman pian ja saattaa olla, että päästin itseni taas hieman ihastumaan häneen. Mietin, onko väärin kieltää tunteet itseltään vain (suurehkon) välimatkan takia? Kaikki kaverini suhtautuvat epäilevästi, jos kerron mistä hän on kotoisin. Heti pyöritellään silmiä ja mietitään äänettä, että voi helkutti, toi onkin joku lomaromanssi. Mutta se ei suinkaan tarkoita, etteikö molemminpuoleisia tunteita silti olisi. He eivät käyneet meidän keskustelujamme, he eivät olleet me.

Mutta minun vuodentakainen romanssini ei suinkaan ollut tässä se, mitä kritisoida. Kaverieni mielestä se on automaattisesti pois suljettu vaihtoehto, mutta silti saan tekopyhät "joo siis tottakai teidän juttu vois toimia jos sä vaan haluat" -läpinät aina kun edes mainitsen asiasta.

Mutta Miamin mies ei suinkaan estänyt minua tapaamasta/tapailemasta muita miehiä. Tämäkin on ystävieni mielestä tietysti ihan ok koska ethän sä oo sille mistään velvollinen -mikä jopa kuulostaa järkevältä. Sen sijaan miehet x ja z tuovat mutkia matkaan.

Leikitään että on torstai. Tutustun vahingossa z:aan ja meillä synkkaa heti. En kuitenkaan tajua kysyä hänen yhteystietojaan tai mitään vastaavaa, vaikka havaittavissa on molemminpuoleista kiinnostusta.
Sitten tulee perjantai. Tutustun baarissa x:ään ja vietän hänen kanssaan erittäin mukavan illan. Seuraavana päivänä hän ei kuitenkaan muista mitään eikä halua tavata uudestaan. Harmistun tietysti, mutta toisaalta en itsekään ollut koskaan yltiövakavissani, vaikka naiivina elättelin tietysti toiveita ties mistä yhteisestä asunnosta hääpukuihin...

Siinä välissä Miamin mies laittelee minulle taas viestiä ja ajaudun taas haikailemaan asunto- ja hääpukuasioita sinne suunnille, vaikka aika idioottitouhuahan sellainen on..

Nyt kuitenkin mies z (se, jonka yhteystietoja en koskaan tajunnut ottaa) on ottanut yhteyttä minuun. Ja kun kysyin kavereiltani, onko ok kaiken välissä tekemäni ja kokemani jälkeen palata asiaan hänen kanssaan, ystäväni naamalta kyllä paistaa läpi "vittu sä oot horo" "ootpa miestennielijä" ja "no ei todellakaa oo ok pyörittää kolmee miestä yhtä aikaa...." - mutta sen sijaan hän vääntää naamansa hymyksi tarkoitettuun irveeseen, on olevinaan niin hyvää ystävää ja väittää ettei tietenkään ole väärin palata.
Okei, mä mietin itsekseni. Miksi mä edes kysyin sen mielipidettä, kun tiesin, ettei sitä rehellistä versiota kuitenkaan tule kuin body languagella. Ja muutenkin, mitäpä mä olen aiemminkaan muiden mielipiteistä välittänyt, etenkin kun ne ovat aina päinvastaisia kuin mitä ne oikeasti ajattelee.

Kyllästyttää vain tollainen loputon peesailu. Varsinkin kun mä tiedän, että oikeasti se pitää minua nyt tämän johdosta jotenkin huonompana ihmisenä, arveluttavana ja häikäilemättömänä. Ja mä tiedän, että se puhuu paskaa tästä tilanteesta eteenpäin jollekin muulle, jolle se voi purkaa järkytyksensä mun miestennieliyydestä ja mistä milloinkin.
 Ja vaikka se itse on kroonisesti samassa tilanteessa, todellisuudessa sen pyörittämien miesten lukumäärä lienee tälläkin hetkellä se 6-7. Mutta niinhän se vain on, että sä itse voit tehdä mitä haluat, mutta jos muut tekevät samoin, se on tietysti niiden kohdalla väärin.

Ja ihan selvennökseksi: mulla ei ole tapana pyörittää montaa miestä yhtä aikaa. Lisäksi se on hieman hankalaa, jos ei yleensäkään ole ketään, jota pyörittää. Nyt vain sattui poikkeustapaus, kun kaksi miestä (jos mannertenväliset jätetään pois laskuista) sattumoisin osui paikalle ja kävipä vielä niin hassusti että he edes hetkellisesti pitivät minua yhtään viehättävänä. Paitsi kuten aina - ainakin toisen kiinnostus loppui hyvin lyhyeen.

Mutta koskaan ei pidä luovuttaa. Kyllä miehiä riittää. Jopa niitä kiinnostuneita. Vaikka tähän kohtaan frendini kyllä pyöräyttelisi silmiään ja vaihtaisi puheenaihetta oman beibensä ihanuuteen.