Mutta jotenkin, tänne on tavallaan aina kiva tulla, kun tietää, ettei mikään ole muuttunut radikaalisti, Porukoiden talo on edelleen vanhalla paikallaan, broidi lyhentää asuntolainaansa, kaverit ovat samoissa duuneissa samojen ja samojen miesten kanssa kuin aina ennenkin. Ne ikisinkkukaverini ovat edelleen samoja kuin ennenkin, mutta aina välillä jotain tapahtuu. Viime syksynä eräs kavereistani meni naimisiin, mikä sai ehkä osan kaveriporukastamme miettimään omaa tilannettaan, minut mukaan lukien. Mietin, pitäisikö minunkin kohta olla tuossa tilanteessa; lyhentämässä lainaa sormus nimettömässä - ja siitähän allekirjoittanut on melkoisen kaukana.
Toisaalta, kukin elää omaa elämäänsä ja ei kaikkien kaksvitosten tai sitä lähestyvien tai jo sen ylittäneiden tarvitse olla vakavassa suhteessa ja isojen päätösten äärellä. Kaikki tekevät omat ratkaisunsa ja jos yksi päättää mennä naimisiin ja toinen on kihlautunut 7 vuoden suhteen jälkeen sitten viime näkemän, ei sen pitäisi ajaa ketään muutakaan panikoimaan. Se, että jos joku toinen päättää ottaa askeleen virallisempaan ja todellakin ehkä aikuisempaan suuntaan, ei ole pois meiltä, jotka olemme olleet sinkkuja viimeisen ikuisuuden. Ja onneksi on niitä kavereita, jotka jaksavat muistuttaa, että kyllähän me kaikki vielä joskus jonkun löydämme.
Se onkin sitten jo eri asia, milloin tuo joskus on. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti