Kaikki eevasta

Katsoin tänään elokuvan Kaikki Eevasta (engl. All about Eve) jossa oli mukana eräs suosikeistani; Bette Davis. Vaikka tykkäänkin film noir -elokuvista, nämä "vanhanajan draamat" ovat välillä kuitenkin makuuni liian tylsiä ja/tai ennalta-arvattavia (tai sitten vain jotenkin vanhentuneita aiheiltaan tai ylipäätään epäkiinnostavia), mutta näin ei ollut tämän elokuvan suhteen. Ennakko-odotukseni eivät olleet kovin korkealla, sillä yleensä pidän joitakin 50-luvun elokuvia aika pitkästyttävinä, mutta Bette Davisin ansiosta lähinnä, tämä elokuva oli hyvinkin mielenkiintoinen.

Ideana on se, että eräs, olemukseltaan niin viaton ja suloinen nuori nainen valloittaa kaikkien muiden paitsi päähenkilön (Davis) sydämet. Tämä nuori viaton pulmunen hurmaa ja hullaannuttaa, mutta oikeasti se kaikki on vain kulissia ja näytelmää, jota ihmiset ihastuksissaan eivät osaa nähdä. Koko ajan Davisin näyttelemä Margo kuitenkin näkee tuon viattoman pulmusen läpi, mutta kukaan ei usko häntä.
 
Jotenkin pystyn samaistumaan tähän hahmoon, Margoon, jota kukaan ei usko ja jonka ajatukset kaikki kyseenalaistavat. Olen usein itsekin tuntenut oloni samanlaiseksi; ärsyyntyneeksi siitä, etteivät muut ota tosissaan tai halua kuunnella minun näkökantojani eri asioihin. Koko ajan Margo (ja minä) oli kuitenkin oikeassa, vaikka muut eivät sitä uskoneetkaan, ja elokuvan Eve paljastuukin kieroksi viekoittelijaksi, vaikkei sitä hänestä heti ensialkuun olisi uskonutkaan.

Samaistun Margoon myös siinä, miten hän reagoi Even yrityksiin viedä Margon asema, mies ja ura. Oikeassakin elämässä, myös 2010-luvulla, tuollaisia henkilöitä riittää. Niitä, jotka esittävät viatonta ja ystävällistä, mutta joilla onkin oikeasti muita, katalankatkeria suunnitelmia, olivat ne sitten aikeita viedä urasi (jokaisella työpaikalla on varmasti tällaisia tapauksia, ainakin joskus), miehesi (näitäkin tapauksia on tullut vastaan, valitettavasti) tai suistaa koko elämäsi raiteiltaan ja saada läheisesi epäilemään sinua. Myös se, miten Margon usko häneen itseensä muiden epäuskon takia alkoi horjua, oli vaikuttavaa. Tosielämässäkin on vaikea jaksaa uskoa itseensä, jos muut ovat jatkuvasti sitä vastaan. Jos ympäristö ja lähipiiri on tunnelmaltaan lannistavaa, on vaikea pystyä uskomaan omiin kykyihinsä (ja tässä tapauksessa päätelmiinsä), jos kaikki muut ovat ja kaikki muu sotii niin paljon niitä vastaan.

Mutta kuten opetus menee: usko itseensä on aina tärkeintä, vaikka muut eivät sitä näkisikään. Matkalla voi olla mutkia ja kuoppia, mutta Margo oli oikeassa: lopulta totuus tulee aina julki.

Kuvat: weheartit.com