Hän kehui minua kauniiksi, tunsin olevani sitä. Heidän mielestään elämässäni oli kaikki hyvin, Suomessakin, mutta minä en jostain syystä ollut samaa mieltä. Ja kun he kysyivät, miksi, en osannut selittää.
Suomessa en koskaan ole tuntenut oloani arvostetuksi, en kauniiksi tai hyväksytyksi.
Aina on niitä ihmisiä, jotka saavat musertumaan, jotka latistavat hyvän päivän läsnäolollaan, ja jotka tahallaan, täysin tiedostaen haluavatkin saada muut tuntemaan alemmuutta ja aiheuttaa vastaavanlaisia reaktioita. Tällaiset ihmiset ovat aina saaneet minut ajattelemaan etten riitä. Olen aina aliarvioinut itseni, en ole koskaan luottanut itseeni, sillä muiden käytöksestä päätellen olen aina tullut siihen tulokseen, että minussa on joku vikana; en ole riittävän kaunis, sosiaalinen tai menevä ollakseni ok, ollakseni hyväksytty tai pidetty tai edes saavani olla rauhassa ilman että joku olisi aina puhumassa pahaa tai levittelemässä perättömiä juoruja.
Ei ollut helppoa kuulla kaikkea sitä paskapuhetta selän takana. Ei ollut helppoa sietää sellaista ihmisiltä, joita piti ystävinään. Ei ollut helppoa olla sellaisten ihmisten ystävä.
En halunnut viettää aikaani sellaisten ihmisten seurassa, en esittää ystävää ihmisille, jotka saivat tuntemaan oloni arvottomaksi, rumaksi typerykseksi, jollaisena heillä mielestään oli täysi oikeuskin minua pitää. Minulle sai aina huutaa, raivota, kiukutella ja minua sai aina syyttää.
Kun minulta sitten kysytään, miten pretty woman voi olla unhappy, sitä on vaikea selittää ihmisille, joka ei ole koskaan kokenut sitä, mitä monen idiootin voima saa aikaan.
"But you should be happy. Deberias ser feliz. Eres muy bonita, you are so pretty", hän sanoi, mutta minä mietin jo, miltä tuntuisi palata takaisin siihen maailmaan, jossa kukaan ei koskaan ole riittävän kaunis, hyväksytty tai tyytyväinen itseensä.
As much as i hated it. Niin paljon kuin sitä inhosinkin.
tanto como yo lo odiaba,
Minun olisi pian aika lähteä.
Tuntien oloni kurjemmaksi kuin koskaan
sintiendome peor que nunca
paluu siihen maailmaan on tehtävä.
Tiedän, että elämä Suomessa jatkuu samanlaisena. Ihmiset puhuvat paskaa minkä ehtivät, aiheista mitä keksivät, tarkoituksenaan kohottaa omanarvontunnettaan muiden kustannuksella.
Ajattelematta koskaan mitä se tekee muille.
Ja silloin,
mietin taas
voisinko jäädä vielä yhdeksi päiväksi.
one more day
si me podía quedar un día más.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti