Vuoden viimeinen päivä ja pitäisi heitellä falskeja lupauksia ilmaan. Kuten:
vastedes en enää syö suklaata
liikun enemmän
laihdun väh. sen 2 vaatekokoa / 5 kiloa / jnejnejne
sipsilakko
ei enää pitsaa darrapäivinä
vähemmän darrapäiviä
ei enää yksiäkään uusia kenkiä
tai vaatteita
syön terveellisemmin
aloitan d-vitamiinin käytön
teen koulu/työhommat ahkerasti ja tehokkaasti / jne
leikkaan uudenlaisen hiusmallin (ja mietin samalla kuitenkin että never gonna happen..)
en osta vaatteita H&M:ltä (laatu on kuitenkin joka kerta yhtä p.... mutta eihän sitä koskaan usko ennen kuin pesee sen ihkuraksupoksu uutuus-nyhet paidan siinä sallitussa kolmenkympin pesuohjelmassa ja huomaa ko. paitulin sen jälkeen olevan käyttökelvoton rätti as always jnejne.
ja voisi toki yrittää kirjoitella aktiivisemmin
ja rauhoittua
ja lopettaa ihmissuhdeasioissa säätämisen
ja ja yrittää olla hermostumatta ja loukkaantumatta aina kun (eli joka päivä) kun joku vähän nälvii / kettuilee / suoranaisesti vittuilee / muuten vain ärsyttää tai jupisee vituttaen joka asiasta vastaan
mutta ei.
En tollaiseen kuitenkaan pysty. Lupailemaan asioita, joiden toteutuminen jo paperilla kuulostaa mahdottomuudelta.
Sen sijaan mä voisin antaa itselleni luvan jatkaa samaan malliin kuin ennen. Luvan siihen, että tammikuun lopulla ei tarvitse / täydy tuntea morkkista, jos (KUN) tehdyt lupaukset ja lätinät eivät olekaan toteutuneet. Luvan olla lätisemättä turhia ja sössöttämästä uusista elämänasenteista, positiivisista ajatusmalleista ja terveemmistä tavoista ja mitä ikinä sitä ihmiset itselleen lupailevatkaan. En lupaa mitään, mutta tiedän, etten tule muuttumaan radikaalisti elämäntavoiltani tai -asenteiltani vuoden 2014:kaan aikana. Olen varmaan vuoden lopussa edelleen se sama heebo, joka ei koskaan tule olemaan tyytyväinen itseensä ja joka tulee aina olemaan edes jollain määrin kujalla tai sekaisin elämäntilanteiden ja ihmissuhteidensa kanssa.
Mikäs sitä loistavaksi ja toimivaksi havaittua toimintamallia muuttamaan..
Joka kerta on yhtä hemaisevan hempseää tajuta miettivänsä, miksi koskaan päättyikään tiettyihin ratkaisuihin ja mitä olisi voinut tehdä toisin. Pari kuukautta myöhemmin tajuta, kuinka erilailla asiat olisikaan, jos ne jo alunperin olisi kyennyt näkemään kuten myöhemmin.
Samaan aikaan olen kuitenkin jollain tapaa varsin tyytyväinen siihen, että ylipäätään pohdin niitä asioita (ainakin toisinaan) ja yritän hakea niihin jotain muutosta (vaikkakin toisinaan kummemmin onnistumatta), mutta koska uuden vuoden alla on jeesusteltava kornisti, niin lätistäköön tähän loppuun vielä että tärkeintä on aina yrittää. Jos minä jotain tämän vuoden aikana
Jos tämänkin vuoden aikana jotain tajusin niin sen, ettei sillä, mitä muut tekevät, ajattelevat ja lupailevat ole itsesi kannalta mitään väliä. Loppujen lopuksi jokainen kun itse on varsin pitkälti vastuussa omasta hyvinvoinnistaan, vaikkakin myös muiden läsnäololla ja -olemattomuudella on siihen melkoisen suuri vaikutus.
Tämän vuoden aikana olen kyllä tajunnut muiden ihmisten vaikutuksen ja ympäristön merkityksen. Aina siihen ei voi suoraan vaikuttaa, mutta aina on edes pieni mahdollisuus tehdä jotain. Se voi tarkoittaa maisemanvaihdosta ja radikaalejakin muutoksia, mutta vähitellen olen alkanut uskoa siihen, että jokaisella asialla on tarkoituksensa. Aina tarkoitus ei selviä heti, mutta useimmiten se valkenee ajan mittaan. Jotain piilee aina eräänlaisena opetuksena luettavissa rivien välistä.
Ja kaikista tärkeintä onkin, että kun tämä jotain ei hyvinkään usein kulje ilmiselvässä muodossa ja vastauksena kysymykseen mitä, on silloin itse selvitettävä, mitä se jotain on. Otettava aikaa itselleen, kuunneltava itseään ja mietittävä, mihin suuntaan oman elämänsä haluaa kulkevan; mihin sen itse haluaa johtavan.
Näihin sekaviin mietelmiin haluan vielä toivottaa kaikille parempaa vuotta 2014.
Vuotta, josta jokainen itse ympäristöineen, tekoineen ja yrittämisine tekee sellaisen kuin siitä tulee.
Vaikka kaikki ei aina mene kuten suunniteltu on, on muistettava, että joskus uudet suunnitelmat paljastuvatkin alkuperäisiä paremmiksi.
Prospero año y felicidad!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti