Mun mielestä ei ole kovin hyvää ystävyyttä, että toisen asioista jauhetaan aina se 95% ajasta. Käydään läpi (taas) kaikki mahdolliset miesasiat, kaikki jormat, joonakset, jaret ja villegallet mattieskoa ja timmitommia unohtamatta. Pohditaan (taas) sitä, mitä sen kenenkin kanssa pitäis tehdä, ja lopulta päädytään (taas kerran) siihin, mihin aina; että se haaveilee kaikista muttei kenenkään eteen koskaan tee mitään. Eikä sitä tosiaan tunnu häiritsevän, että mä sanon aina samat asiat, samat neuvot ja vinkit, eikä sitä häiritse ettei mua enää yhtään kiinnosta jauhaa jyrkikimmon tai vilhoedwardin aamiaisista tai ihanasta autosta. Tai eihän se tietenkään häiritse, koska se ei vain tajua. Ettei kaikki ole yhtä fanaattisia vilhokimmoeskojen suhteen.
Kun mä olen jo pidemmän aikaa rullaillut silmiäni vilhokimmon ihanuudelle, mä sanon sille jo suoraan (taas) että voitaisiko vaihtaa aihetta. Mutta kuten aina, mun olisi sama ilmoittaa vaikka muuttavani Kanadaan Jared Leton kanssa, koska tulos on sama; se ei tajua eikä rekisteröi yhtään, mitä mä sanon, koska se on itse ihan liian keskittynyt läpisemään jonninjoutavaa paskaa milloin kenestäkin "miehestään". Kun mä huomautan neljännen kerran asiasta, se ehkä pikkuhiljaa rekisteröi merkkejä närkästymisestä ja kiinnostamattomuudesta vilivilpereitä kohtaan ja lopettaa hetkeksi. Siihen väliin mä saan hyvänä päivänä tungettua kuulumiseni ("aion muuten muuttaa Ottawaan Jared Jarska Leton kanssa, se kosi mua eilen, tuutko tupareihin??"), jolloin se tietty paljastaa oikean luonteesta; "ai vähän ihanaa!! Mäki sanon Vilhoo aina 'Viltsuks', eiks oo söpöö?? Sillon kerranki ku me -----"
Eli kuten aina, se ei kuunnellut mua ollenkaan, vaan veti liukuhihnaihanaa:t kehiin, ja tässä välissä meikä pistää aivot narikkaan ja rupeaa miettimään kauppalistaa tai kymmentä käskyä tai mitä milloinkin mieleen juolahtaa, ettei tarvitsisi kuunnella Vilhon viisaudenhampaista or whatever.
Meinaan että en mä ole mikään vilhojoonastenkaatopaikka tai keittiöpsykologi, joka on aina valmis ja halukas neuvomaan joka vitun asiassa etenkään niissä jokaisessa janarissa ja joonaksessa, etenkin kun mä huomaan, ettei mua kuunnella, vaan mut pakotetaan kuuntelemaan jotain sietämätöntä läpinää milloin kenestäkin miehestä, joita niistä läpisijä ei koskaan tule saamaan. Ellei sitten tapahdu sitä mitä hän odottaa; että joonaksia, vilhoja, ja miehiä ylipäätään, alkaisi sataa sieltä vitun taivaalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti