Why does my heart
Why does my heart
Feel so bad?
Why does my soul
Feel so bad?
These open doors
Mä olen vieläkin ihan sekaisin. Mä tiedän kyllä, että kaikki se, mitä se mua kohtaan tuntee on aitoa. Ja mun tunteenikin ovat aitoja. Mutta viime aikoina mulle valjenneet asiat muuttaa tilanteen.
Mä vain kuuntelin, kun se puhui siitä. Niin lämpimästi ja rakastavasti. Tavalla, jolla se ei koskaan tulisi puhumaan mulle. Samaan aikaan pieni pala mun sisällä suli, mutta isompi jäätyi. Mä en koskaan voisi päästä samalle tasolle. Tämä asia pitäisi mut aina erillään siitä. Sen tytär tulisi aina olemaan sille se numero 1 ja se tulisi aina menemään mun edelle. Aina.
Mutta en mä ollut koskaan valmistautunut tällaiseen. En mä voi ottaa näin isoa askelta. Vaikkei se lapsi sen luona asukaan, se on kuitenkin läsnä joka asiassa. Se täytyy ottaa huomioon ja se on se ykkönen mun miehelle aina. Mutta sitten kun se toistuvasti tulee laittamaan lapsensa mun edelle, niin kestänkö mä sen? Jos se peruu tapaamisia mun kanssa nähdäkseen lastaan niin mitä mä voin tehdä? En mä voi koskaan kieltää niitä näkemästä, koska täytyyhän niiden tavata, mutta jos niiden tapaamiset tapahtuu mun kustannuksella, niin en mä siinä vaiheessa voi riemusta kattoon hyppiä.
Mä näen sen lapsen ikuisesti muistutuksena mieheni ja jonkun toisen naisen aiemmasta elämästä. Se on muisto miehen exästä ja siitä, että niiden suhde on joskus edennyt noin pitkälle ja vakavaksi. Joksikin sellaiseksi, miksi meidän suhteemme ei todennäköisesti ihan heti etenisi.
Mä en tiedä miten mun pitäisi suhtautua tähän. Äitipuoleksi minä en voi ruveta, mutta en mä voi enkä haluaisi jättää miestä tämän takia, koska mä olen jo niin ihastunut siihen. Siinä on paljon hyvää, mutta tällaiset asiat pistää miettimään, pystynkö mä tähän. Nyt tai koskaan.
Oot kyllä sairas ja todella itsekäs jos et ymmärrä että lapsi on aina nro 1. oli se sitte vaikka sun ja jonkun lapsi. ja niin sen kuuluu olla. ja jos ei olisi mies olisi sairas. miten voit olla mustasukkainen lapselle jolla on rakastava isä. yrjöttävää itsekeskeisyyttä
VastaaPoistaEn missään vaiheessa olekaan kyseenalaistanut sitä, etteikö lapsi olisi miehelle ykkönen, tietysti on. Toivon tietysti, että miehen aika riittäisi enemmän myös minulle, (lienee ihan luonnollista haluta viettää aikaa miehen kanssa?) mutta se ei todellakaan tarkoita sitä, ettenkö jotenkin hyväksyisi lapsen ns. "1. sijaa" tai että tappelisin lapsen kanssa tämän isästä. Tuli yllätyksenä, että miehellä edes on jo lapsi, koska hän kertoi siitä vasta aika myöhäisessä vaiheessa, enkä todellakaan ollut osannut odottaa mitään vastaavaa, että siitä sekava reaktioni.. t. itsekeskeinen yrjö
Poista