torstai 19. syyskuuta 2013

miten lahna liikkuu

Se, mistä tietää syksyn tulevan on se että mä olen satavarmasti köhiköhiräkäräkä-flunssassa. Taas.
Musta tuntuu, että mä olen koko ajan, siis oikeasti jatkuvasti kipeänä. Kesälläkin olin kuumeessa, flunssassa ja yskä mulle tulee vähintään kerran parissa kuukaudessa. Aikaisemmin, joskus pari vuotta sitten, mä en sairastellut melkein ikinä, olin ehkä kerran vuodessa vähän köhässä jos sitäkään, mutta nyt mä olen jatkuvasti kipeänä. Tai no en tietenkään ihan koko ajan, mutta parin kuukauden välein on aina jotain.
En sitten tiedä, ovatko kaikki syömäni (ihotauti-)lääkekuurit voineet vaikuttaa tähän. Söin kuitenkin eri kuureja lähes kaksi vuotta ja lopetin niiden käytön kokonaan tämän vuoden alkupuolella eli siitä ei ole kauhean kauaa. En kuitenkaan tiedä, onko tälle väitteelle mitään tieteellistä perää; että mun vastustuskyky (tai joku sellainen) olisi heikentynyt kaikkien niiden jälkeen, aikana, takia tai yhteiskäytön vaikutuksesta.

No, ei väliä. Tällaisina päivinä mä en vain jaksa oikein mitään, kun päähän koskee ja on "pään sisältä" tukkoinen olo. Mä raahauduin kuitenkin kouluun, sillä en ole ollut kuumeessa ja pahin flunssa on jo mennyt ohi, ainoa jäljellä oleva asia on jo kertaalleen mainittu pääkipu.
Niinpä mä en oikein jaksanut keskittyä ja innostua mistään tänään. Tällaisina päivinä mä en yhtään jaksa kuunnella teinimäistä kälätystä, turhaa läpinää jonnin joutavista asioista ja koko ajan äänessä olevia ihmisiä. Siis oikeasti, yritä keskittyä matematiikkaan kun ympärillä lahnalauma määkii uusimmista pojistaan ja viikonlopun tapahtumista.
"Siis mä näin jaskaaa eilenn", yksi niistä aloittaa puhuen nenään ja mun migreeni eikun pahenee. "Siis se oli nii hotttt."
Muut lahnat kiljuvat(lahnat ei kilju) hytkyvät innosta ja lietsovat toisiaan. Päälahnan särisevä ääni
järkyttää mun tärykalvojani ja mä toivon, että ne saisi nopeasti puhuttua miesjuttunsa läpi. Mutta ei. Tietenkin ne jää jauhamaan jaskan eilisistä farkuista ja niiden istuvuudesta kyseisen henkilön päälle. Sitten ne kiljuvat yhdessä innoissaan ja koko keskustelu huipentuu siihen, että joku alkaa soittaa iphonestaan norjalaisbiisiä mitä kettu sanoo.
Siinä vaiheessa mä mietin, mitä helvettiä teen täällä myöhäisteinien eläintarhassa ja googlaan omalla, smart phonellani tottakai, ihkuihanat rakennekynteni sen näyttöä vasten ah-niinviehättävästi rapisten, kuinka lahnat hiljennetään.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti