ulkopuolisuus koulussa

Mun ryhmässäni on ihan mukavia tyyppejä, kaikkien kanssa tulee kyllä toimeen, ja mä tulen aina kaikkien kanssa toimeen, mutta pari lahnaa pikkudiivaa on viime päivinä alkanut käydä hermoille.  Nämä tytöt ovat nimittäin niitä, jotka tahallaan eristävät porukkaa ryhmän kesken ja luovat "sisäpiirin" ja valikoivat sitten ne, jotka sinne ottavat. Minun mielestäni se vain on typerää ja lapsellista erotella ihmisiä ja muodostaa pienempiä ryhmiä oman ryhmämme sisälle, koska se pilaa ryhmähengen, jos on aina porukka a ja sitten pari (ns."huonompaa") pienempää sen lisäksi. Tällaiset tytöt tahtovat tahallaan aiheuttaa eriarvoisuutta ja vallantunnetta, mikä johtaa siihen, ettei meitä enää ole, vaan on sisäpiiriläisten porukka ja loput sinne hyväksymättömät hylkiöt.

Nojoo. Ei varmaan tarvitse sanoa, kuulunko juuri ensimmäisen korkeakoulututkintonsa aloittaneisiin lahnoihin vai hylkiöihin. Minä ja pari muuta, no, suoraan sanottuna henkisesti kypsempää henkilöä emme tietenkään saaneet kutsua lahnojen iltamiin tai ruokapöytään, mutta minua kävi sääliksi erästä heidän ikäistään ja oloistaan tyttöä, jota he selvästi syrjivät. Me "vanhemmat" (=ne, joilla on jo toinen tutkinto tai jokin sentapainen kiikarissa) olemme vähän oma porukkamme, koska ei meitä kiinnosta bailata kolmea kertaa viikossa ja, no niin no, sen vain huomaa, että lahnat ovat erilaisia kuin me. En halua tarkoittaa, että lahnat olisivat jotenkin meitä huonompia ihmisinä, he vain ovat vähän naiiveja ja tietyllä tapaa kypsymättömiä käytökseltä. Kuten juuri siinä, että tehdään Mean girls -leffan kaltaisia klikkejä ja jätetään tarkoituksella porukkaa ulkopuolelle. Minun mielestäni hyviin tapoihin kuuluu olla kohtelias kaikille, ja vaikkei ihan ylin ystävä olisikaan jokaisen kanssa, ei siltikään ketään tulisi syrjiä. Ikinä. Tahallaan. Jättää ulkopuolelle.

No, ryhmässä on oikeasti vanhempia ihmisiä (siis aikuisia-aikuisia; yli 40v opiskelijoita), me tylsät vanhukset (siis niin, olemme ehkä pari vuotta lahnojen keski-iän ylittäneitä mutta silti jotenkin eri maata) ja sitten ne, jotka ovat juuri lähteneet kaiken maksavan mamin ja isin luota jatkamaan täydellistä elämäänsä amk:n puolelle.

Mutta en mä suinkaan tarkoita sitä, että kaikki ensimmäistä tutkintoaan suorittavat ihmiset olisivat idiootteja tai jotenkin vajaampia, ehei. Heidän joukossaan on tosi fiksua ja asiallista porukkaa, mutta myös niitä nuorempia, jotka elävät edelleen jossain kliseisessä amerikan high school primadonna -stereotypioissaan. Että pitää muodostaa suosituimpien porukoita yms. ja karsastaa niiden ulkopuolisia. Mua itseäni ei enää niinkään haittaa olla ulkopuolinen, mutta tänään kun mä näin niiden jengin taas sorsivan yhtä tyttöä ryhmästäni niin mulla kilahti.

Tilanne:
lahnajengi istuu keskellä luokkaa ja mä tietty heidän edessä istuvana kuulen kaiken mitä puhutaan. Lahnajengi miettii menevänsä perjantaina koulun jälkeen syömään kaikkien parhaiden likkojen kesken ja miettii ketä näihin likkoihin sitten kuuluu. Lahnat kysyvät mukaan jopa minua ja kaveriani, osittain varmaan siksi, että he tiesivät ettemme me kuitenkaan pääsisi.. Minä ja ystäväni kumpikin nimittäin olemme sanoneet menevämme käymään kotikaupungeissamme nyt viikonloppuna, joten he ehkä kokivat velvollisuudekseen kysyä kyllä myös meitä ollakseen muka ystävällisiä, mutta tiedän, he kysyivät sitä vain, koska tiesivät ettemme me kuitenkaan tulisi. Niinpä he olivat osoittaneet ystävällisyytensä ja välttyneet meidän seuraltamme. Tämän jälkeen heidän ei enää koskaan tarvitsisi kysyä meitä, sillä me olisimme heille aina automaattisesti out.

Mutta mua suretti kamalasti, sillä ne jättivät yhden tytön kokonaan pois laskuista. Ja surettavinta minusta siinä oli, etten mä voinut keksiä mitään syytä sille, miksi.
Se tyttö voisi olla ihan hyvin kuka tahansa heistä. Se on heidän ikäisensä, suunnilleen näköisensä (ei mitään erikoista tyyliä; mangaa, rokkia yms) ja kokoisensa, joten mä en näe mitään "syytä" syrjinnälle. Se on ollut ainakin mua kohtaan tosi mukava ja herttainen, joten mua harmittaa kamalasti, että ne jättävät sen jostain syytä ulkopuolelle. Toki ihmistenväliset kemiat eivät aina kohtaa, mutta eivät ne kaikki 15 lahnaa voi sitä vain kemiallisista syistä inhota. Joku katsoo siihen päin vähän aikaa, kunnes joku toinen sihahtaa tolle ei kerrota mitään sit.

Ja se tyttö istui koko ajan niiden vieressä, mutta ne kaikki ignorasivat sen ihan 6-0. Puhuivat pokkana siitä, miten he tekisivät sitä ja tätä ja kyllä mä itse tiedän, miltä tuntuu, kun muut hypettävät omia menojaan mun kustannuksella. Niinpä mä saatoin vain sääliä sitä, koska ei mulla ollut kekseliäisyyttä lohkoa mitään käytöstavoista lahnoille. Mutta nyt mua harmittaa, ettei kukaan puuttunut asiaan, sillä se vain lietsoo lahnoja.
Mutta mua kävi niin sääliksi. Minä tiedän, miltä ulkopuolella olo tuntuu, enkä mä halua kenenkään joutuvan siihen asemaan. Niinpä mä olen yrittänyt olla sille ihan todella ystävällinen, mutta ymmärtäähän sen, ettei se mun ja vanhusten seurassakaan koko ajan halua olla, koska me ei kuitenkaan haluta ottaa osaa jokaiseen rellestysfestivaaliin ja muihin piupau-karnevaaleihin, joita opiskelijaelämäksikin kutsutaan.

Minusta on kamalaa, että vielä miltei ja yli parikymppisetkin antavat tollaisen syrjinnän tapahtua. Se voi alkaa ihan mistä tahansa; ulkopuolelle jättäminen, siihen ei välttämättä ole edes mitään syytä. Joidenkin mielestä jonkun on kuitenkin aina oltava se alempiarvoinen ja ulkona jengistä, jotta se oma porukka tai minä itse tuntuisi vähän paremmalta ja arvostetummalta. Mutta miettiikö kukaan heistä koskaan, miltä tuntuisi olla se syrjitty? Se voisi olla kuka tahansa. Sinä tai minä, joku, jonka joku toinen on vain omasta tahdostaan päättänyt eristää ulkopuolelle ollakseen itse jotain muka parempaa.


Se voisit olla sinä.